Palasin Porin SuomiAreenalta lukuisten vaikuttavien keskustelujen innoittamana. Tapahtumassa ja sen paneeleissa esiin nousseet ja alallamme toistuvasti keskustelua herättävät teemat, kuten lääkkeiden saatavuus ja terveysalan kasvupotentiaali, ovat olleet keskeisiä aiheita myös ensimmäisen puolen vuoden aikana työssäni Lääketeollisuus ry:n hallituksen puheenjohtajana. Näistä keskusteluista ei Suomessa tällä hetkellä puutu tahtoa eikä ideoita, mutta konkreettisten päätösten ja toimeenpanon osalta työtä on vielä tehtävänä.
Puheenjohtajakauteni aikana erityisesti kaksi myöskin SuomiAreenalla toistunutta asiaa on noussut selkeästi esiin: tarve uudistaa lääkkeiden arviointi- ja käyttöönottoprosesseja sekä kiireellisyys parantaa syövänhoidon laatua Suomessa. Molemmat kysymykset liittyvät pohjimmiltaan samaan haasteeseen: kuinka varmistamme, että suomalaiset potilaat saavat parhaat mahdolliset hoidot oikea-aikaisesti, yhdenvertaisesti ja kestävällä tavalla? Tällä hetkellä näin ei aina valitettavasti ole, ja siksi näihin teemoihin on pureuduttava päättäväisesti ja ilman viivytyksiä.
Lääkkeiden arviointijärjestelmän uudistustarpeeseen liittyvät keskustelut ovat korostaneet erityisesti arviointiprosessin sujuvuutta ja yhteistyön merkitystä. Nykytilanteessa arviointiprosessien kestossa on merkittäviä eroja, ja etenkin sairaalalääkkeiden osalta käsittelyajat voivat pitkittyä. Tämä aiheuttaa epävarmuutta sekä potilaille että terveydenhuollon ammattilaisille, jotka joutuvat odottamaan päätöksiä uusien hoitojen käyttöönotosta. Olen puheenjohtajakauteni aikana nähnyt konkreettisesti, kuinka merkittävää olisi, jos arviointijärjestelmämme toimisi yhtenäisemmin ja avoimemmalla vuoropuhelulla eri sidosryhmien, kuten potilasjärjestöjen ja kliinikoiden, kanssa. Näin voitaisiin varmistaa, että arviointipäätökset todella vastaavat potilaiden tarpeisiin ja perustuvat kattavaan ymmärrykseen käytännön hoitotyöstä.
Toinen tärkeä aihe, joka ansaitsee huomiota ja konkreettisia toimia, on syövänhoidon laadun parantaminen Suomessa. Vaikka maamme syövänhoidon taso on yleisesti korkea, joissakin syöpätyypeissä olemme jääneet selvästi jälkeen muiden Pohjoismaiden tuloksista. [1]
Erityisesti keuhkosyövän ja multippelin myelooman hoidossa Suomessa on vielä kehitettävää. Tähän vaikuttavat esimerkiksi resurssien riittävyys perusterveydenhuollossa sekä uusien hoitomuotojen käyttöönoton nopeus ja saatavuus. Olen nähnyt, miten suuri merkitys on aktiivisella vuorovaikutuksella eri toimijoiden kesken, jotta nämä haasteet voidaan ratkaista tehokkaasti. Kansallinen syöpästrategia tarjoaa nyt tärkeän mahdollisuuden tiivistää yhteistyötä ja edistää hoitojen vaikuttavuuden seurantaa, mikä parantaisi suomalaispotilaiden ennustetta ja hoidon laatua pitkällä aikavälillä.
Mahdollisuudet ratkaista kaikki nämä haasteet ovat olemassa, ja ne toteutuvat parhaiten tiiviillä yhteistyöllä ja avoimella vuoropuhelulla eri toimijoiden kesken. Niin Johnson & Johnson kuin Lääketeollisuus ry:kin on sitoutunut jatkamaan aktiivista ja rakentavaa yhteistyötä kaikkien osapuolten kanssa, jotta suomalaisille potilaille voidaan tarjota parasta mahdollista hoitoa nyt ja tulevaisuudessa.
Nina Ekholm-Wenberg
Maajohtaja ja puheenjohtaja, Johnson & Johnson
[1] Hemminki, K., Karihtala, P. & Hemminki, A. (2024) Syöpien elossaoloennusteet jääneet jälkeen muista Pohjoismaista. Suom Lääkäril 2024;79:e40201. Saatavilla: www.laakarilehti.fi/e40201. Viitattu: 3.7.2025.
Kaikki Lääketeollisuuden SuomiAreena-keskustelut ovat katsottavissa MTV Katsomosta. “Kello käy, mutta uusia lääkehoitoja ja rokotteita ei näy” -paneelin voit katsoa osoitteesta: