Vuonna 2024 puhe terveydestä on pyörinyt paljon talouden ympärillä. Hyvinvointialueilla ympäri Suomen tehtiin säästöjä, ja leikkauspuhe hallitsi keskustelua valtakunnallisesti. Miten J&J:läiset kuvaisivat vuotta 2024 ja mitä he odottavat vuodelta 2025?
- Hyvinvointialueiden haastava taloudellinen tilanne näkyy keskusteluissa yhä enemmän. Terveydenhuollon resurssit nousevat keskusteluun asiakkaiden kanssa ympäri Suomen, aloittaa syöpien parissa työskentelevä Markku Saali, Key Account Manager Oncology.
Samoja huomioita ovat tehneet myös muut J&J:läiset. Keskustelu vaikuttavuusperustaisesta terveydenhuollosta on vilkastunut kuluneen vuoden aikana. Vaikuttavuusperustainen terveydenhuolto tarkoittaa hoitoprosessien kehittämistä siten, että potilaiden kannalta merkityksellisiä hoitotuloksia parannetaan samalla, kun terveydenhuollon resurssien käyttöä tehostetaan. J&J on jatkanut laajamittaista, kansainvälistä yhteistyötään vaikuttavuusperustaisen terveydenhuollon kehittämiseksi Helsingin yliopistollisen sairaalan ja Helsingin yliopiston kanssa, ja ensimmäiset pilottihankkeet on nyt saatu päätökseen.
Lisäksi J&J solmi yhteistyösopimuksen Pohjois-Savon hyvinvointialueen ja Itä-Suomen yliopiston kanssa vaikuttavuusperustaisen terveydenhuollon kehittämiseksi.
- Vuoden 2024 aikana syövän hoidon yhteydessä on noussut usein esiin resurssien riittävyys. Toivon, että vaikuttavuusperustainen terveydenhuolto otetaan mukaan päätöksentekoon ja potilailla on mahdollisuus arvoa tuottaviin, ei ainoastaan kustannuksilta vähäisempiin hoitoihin, kertoo Jaana Linna, Business Lead Oncology, Marketing Solid Tumor.
Myös kansallisen syöpästrategian valmistelu jatkuu vuonna 2025, ja koko strategiatyön on määrä valmistua toukokuussa. J&J:llä toivotaan, että suomalaisten syöpäpotilaiden suhteellinen elossaololuku saadaan nostettua strategian avulla muiden Pohjoismaiden tasolle.
- Toivon, että kuljemme kohti yksilöllisempää ja kohdennetumpaa hoitoa, jolloin potilaat testataan varhaisessa vaiheessa ja syöpähoidot valitaan ja kohdennetaan, Jaana Linna jatkaa.
- Jotta suomalaisten syöpäpotilaiden suhteellinen elossaololuku saadaan nostettua muiden Pohjoismaiden tasolle, tarvitaan sääntelyn kehittämistä niin, että potilaat saavat innovatiiviset hoidot käyttöönsä viivytyksettä. Tämä on myös vetovoimatekijä uusille kliinisille lääketutkimuksille, joita myös tarvitaan hoitojen kehittämiseksi, toteaa J&J:n Suomen maajohtaja Nina Ekholm-Wenberg.
Myös tekoäly voi tarjota uusia mahdollisuuksia syövän hoitoon. Se voi esimerkiksi nopeuttaa tutkimusta ja parantaa hoidon laatua tehden terveydenhuollosta entistä vaikuttavampaa.
- Meidän on tärkeää pitää oma osaamisemme huipputasolla. On mielenkiintoista nähdä, kuinka tekoäly vie meidän kaikkien työtä ja terveydenhuoltoa eteenpäin. Myös asiakkaat ovat entistä enemmän kiinnostuneet tekoälyn tuomista mahdollisuuksista päivittäiseen työhön, toteaa Markku Saali.
Tutkimuksella ratkaisuja
Hyvinvointialueilla käydään usein keskustelua siitä, kuinka aikaisin aloitettu hoito voi tuoda kustannussäästöjä. Näitä keskusteluja vahvistaa osaltaan uusi tutkimustieto, joista viimeisin on TRIFI3-rekisteritutkimus, jonka viimeinen osa julkaistiin syksyllä 2024. Kolmiosaisessa tutkimussarjassa tutkittiin vaikeahoitoisen masennuksen ilmaantuvuutta, riskitekijöitä, lääkehoitolinjoja, terveydenhuollon resurssien käyttöä ja kustannuksia sekä kuolleisuutta verrattuna muuhun masennukseen. Kyseessä on ensimmäinen laaja rekisteritutkimus vaikeahoitoisesta masennuksesta, jossa on mukana yli 176 000 potilasta.
- Tutkimuksen tulokset osoittavat, miten tärkeää vaikeahoitoisen masennuksen varhainen tunnistaminen ja hoidon yksilöllistäminen on sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Sekä inhimillisesti että taloudellisesti olisi tärkeää, ettei hoito viivästyisi ja että Käypä hoito -suosituksia noudatetaan, kertoo Heli Rasa, Customer Marketing Manager Neuroscience.
J&J:llä tehdään myös paljon tosielämän tukimusta eli RWE-tutkimusta. Esimerkiksi myelooman osalta J&J sponsoroi FINMYELOMA-tutkimusta, jonka ensimmäisiä tuloksia esiteltiin tieteellisissä konferensseissa jo tänä vuonna. Marika Waltari, Medical Advisor Hematology, nostaa esiin, että kiinnostus suomalaisiin tosielämän hoitotuloksiin on kasvussa sekä viranomaisten että kliinikkojen keskuudessa.
- Tulokset auttavat ymmärtämään potilaiden hoitopolkuja, hoitokäytäntöjä ja niiden kehitystä sekä suomalaisten potilaiden hoitotuloksia. Tosielämän tutkimukset tuovat tärkeää tietoa myös viranomaisille päätöksenteon tueksi.
Terveydenhuollon ratkaisujen tuottamisessa onkin tärkeää yhteistyö ja kumppanuus lukuisten eri toimijoiden välillä viranomaisista yliopistoihin, hyvinvointialueisiin, lääkäreihin ja hoitajiin. Uusien hoitomahdollisuuksien tarjoaminen potilaille edellyttää myös tiivistä yhteistyötä lääkäreiden ja hoitajien kanssa erityisesti koulutusten merkeissä, joita lääkärit ja hoitajat myös toivovat.
- Terveydenhuoltoa ei voida yksin kehittää kestävämmäksi, vaan siihen tarvitaan yhteistyötä lukuisten eri toimijoiden välillä. Kasvua ei synny ilman terveyttä, joten jos talouskasvua tavoitellaan, lääketeollisuudella on siinä suuri rooli, korostaa J&J:n Suomen maajohtaja Nina Ekholm-Wenberg.
- Terve kasvu syntyy konkreettisista innovaatioista ja lääketutkimuksista. Näköpiirissä on lupaava ja vauhdikas vuosi, jossa lääketeollisuuden rooli suomalaisen yhteiskunnan hyvinvoinnin tukipilarina korostuu entisestään, päättää Nina Ekholm-Wenberg.
CP-495920